Vaikka harppu onkin hyvin vanha soitin, vartavasten sille sävellettyä musiikkia tavataan vasta 1500-1600-luvuilta alkaen, kun taas 1700-1800-luvuilla alettiin yleisemmin kirjoittaa teoksia tälle soittimelle. Varhaisimmat teokset, jotka ovat jääneet nykyharpistien ohjelmistoon, ovat usein sovituksia alunperin klaaveerisoittimelle kirjoitetuista sävellyksistä.
1700- luvun lopulla harppu oli yleinen soitin kodeissa, mutta myös hoveissa. Muunmuassa Ranskassa kuningatar Marie-Antoinette soitti harppua. Hovilla oli usein oma nimikkoharpistinsa. Harppumusiikkia kirjoitettiin paljon harrastelijoita vartven.
Useat harppusäveltäjät olivat tuolloin ja usein myöhempinäkin aikoina taitavia harpisteja itse, kuten esim. F.J. Nadermann, Louis Spohr tai Elias Parish-Alvars, eikä ollut harvinaista, että he olivat vihkiytyneet säveltämään vain harpulle.
1800- luvulla harppumusiikki nousi jo kukoistukseen ja sen mahdollisuuksia alettiin käyttää paljon laajemmin. Etenkin ranskalaiset säveltäjät loihtivat harpusta mitä moninaisimpia sävyjä. Romantiikan ja impressionismin säveltäjät saivat harpusta esiin siihen asti ennenkuulumattomia asioita ja sävyjä. Kuuluisimpia tuon ajan harppusäveltäjiä olivat tunnettujen Maurice Ravelin (esim. Introduction et Allegro), Claude Debussyn (Danse Sacrée et Profane) ja Gabriel Faurén (Impromptu) ohella lisäksi mm. harpisti-säveltäjät Alphonse Hasselmans (La Source), Felix Godefroid (Etude de Concert) sekä John Thomas (Watching the Wheat).
1900- luvun kahtena nimekkäimpänä harpisti-säveltäjä-pedagina voitaneen pitää ranskalaisia Marcel Grandjanyta (mm. Rapsodie) ja Marcel Tournier’ta (Au Matin), joiden tuotanto harpulle oli laaja. Grandjanyn teokset ulottuvat vaikeusasteeltaan yksinkertaisesta oppilasmateriaalista vaativiin konserttiteoksiin. Tunnettuja 1900-luvun harpisti-säveltäjiä olivat myös mm. Henriette Renié (Legende), Gabriel Pierné (Impromptu-Caprice) sekä Jean Michel Damase (Etude de Concert). Monet harppukirjallisuuden merkkiteokset on sävelletty varta vasten Pariisin Konservatorion ”Premier Prix” -loppututkinnossa esitettäviksi.
Suomalaisista säveltäjistä ei kukaan ole laajemmin säveltänyt harpputeoksia. Kuitenkin esim. Einojuhani Rautavaaralta (Balladi) ja Erkki Salmenhaaralta (Leggenda per Arpa) löytyy harpputeoksia.
